Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

7. päivä Jaalanka - Puolanka 55,5 km

Voisko ihanammin päivä enää alkaa... eli herätyskellona toimi rastaat, jotka sontivat teltan päälle. Kamat kasaan ja aamukaffet grilliltä. Täti toivotti meille turvallista matkaa ja hieman ihmetteli reittivalintaamme joka kulkisi ensin asumattoman alueen halki Jaalangasta Puokioon ja sieltä sitten Puolangalle. idea oli lähinnä lyhyt siirtyminen Puolangalle ja lepopäivän yhdistelmä. Seuraavat n. 30 km saikin ajella kaikessa rauhassa. Yksi auto ennen Puokiota, joten paikion ajettiin rinnakkain molemmat omilla kaistoilla. Tie vietti tasaisena halki tasaisten turvemaiden. Koivuja, kuusia, mäntyjä, heinikkoista turvemaata ja sielä täällä todella kivikkoisia alueita, jotka olivat osittain sammaleen peitossa. Puokioon saavuttaessa nousimme ensimmäiselle varsinaiselle vaaran laella. Pääsimme jälleen siivtyksen pariin ja tulimme Vaala - Puolanka tielle. Liikennettä oli jonkin verran. Kelikin alkoi enteillä jälleen sateita. Matka jatkui vaaravoittoisena eli kun pääsit yhden päälle niin näit jo seuraavan edessäsi. Pitkä alamäki alas ja eikun kiipeämään uuden vaaran päälle. Paikoin ryydyttävää mutta kyllähän se matkakin edistyi. Sitämukaa kun Puolanka lähestyi niin ilmankosteus nousi. Vaarojen päällä satoi ja alhaalla "jontkassa" oli taas kuivaa. Pilvet roikkuivat yllämme. Lopulta saavuimme Puolankaan, jossa leirintäalueen lämpömittari näytti +7 iltapäivällä. Kamat oli saatava kuivaksi, joten 2hh mökki (klassikko 70-luvulta) sai toimia seuraavan yön majapaikkana. Keskustasta sai mainitsemisen arvoisen aterian paikallisesta hautaustoimisto/lounasravintola/grilli/taidemyymälä - kompleksista. Ruoka oli taivaallista ja sen jälkeen oli aivan valmista kauraa nukkumaan. Kello oli tosin vasta viiden paikkeilla. Illalla katsottiin vielä telkusta säätidotuksia, jotka keroitvat sadealueesta joka oli jämähtänyt Puolenka-Pudasjärvi alueelle.

Suomen suvi ja viime päivien kolea ja märkä sää sai polvet siihen kuntoon, että oli pakko tehdä hankintoja paikkallisesta S-marketista. Paksut villafroteesukat, joista räätälöitiin polvenlämmittimet. Kärki pois ja pienen sovittelun jälkeen sukan sai vedettyä polven yläpuolelle asti. Enää ei tarvitsisi syödä jatkuvasti buranaa että pääsee ylämäet ylös...toivottavasti.

8. päivä Puolanka - Pudasjärvi 93 km

Aamulla maailma näytti harmaalta. Pikainen aamupala ja tien päälle. Polvet kiukuttelivat, joten burana huuleen ja kohti ensimmäista ylämäkeä. Uudeta polvenlämmittimetkin tuntuivat toimivan. Ainakaan polvet eivät olleet enää niin alttiita viimalle ja kipukin oli hieman helpottanut. Reitti kulki Pudasjärvelle harmaan vaaramaiseman. Nyt maisemaan lisämaustetta toivat muutamat suoalueet, joiden poikki tie meitä vei. vettä vihmoi tavaalta aika lailla tasaiseen ja välillä ajeltiin ilman sadeviittaa ja välillä viitan kanssa. Matkan varrella käytiin kahvilla entisellä eräkoululla, jossa oli nykyäään ekomatkailutoimintaa. Ervastissa pysähdyttiin kannattamassa kyläkauppaa ja odoteltiin pahimman sateen loppumista. Tässä kohtaa oli viikko pyöräilyä takana  ja välitilinpäätöksen aika. Alku oli mukavaa rallattelua mukavissa maisemissa ja säässä. Säiden muututtua alkoi maisematkin vaikuttaa tympeiltä. Pyöräilystä tulee arkista rutiinia, josta ei niin sanottavasti nauti. Parhaat hetket ovat tauot tien päällä ja illat kun päivän työ on tehty ja on aikaa muistella mitä kaikkea on nähnyt ja tehnyt reissulla.

Kuusamon tielle tullessamme, pidimme ruokatauon Tulitauko-grillillä. Rasvaista roskaruokaa ja päivä lehti. Matkaa Pudasjärvelle 15 km ja pilvet rakoilevat yläpuolella. Aurinko pilkistää ja pian ajamme täydessä auringon paisteessa. Meno maittaa taas. Liikenne on aika vilkasta Kuusamo-Pudasjärvi tiellä. Yöksi pitäisi mennä Livon leirintäalueella mutta omistaja on sairaalassa. Onneksi Pudasjärveltä löytyi toinenkin leirintäalue, jossa tapasimme kaksi pyörilevää velikultaa. Olivat käyneet Utsjoella ja nyt palaamassa takaisin Ouluun. Saunaan ja ruokaa. Ilta oli upea aurinkoinen ja lämmin.

9. päivä Pudasjärvi - Ranua 76,5 km

Herääminen sateen ropinaan. Todella nopea pakkaaminen ja tavarat kohtuu kosteina pakettiin. Jäipä vaimon silmälasitkin teltan taskuun... ihme kyllä ei menneet rikki. Aamupala ja aamu-tv:stä sää tiedotus. Sadetta...Aamu-tv:n tomittaja paistatteli aurinkoisessa aamussa jossain Jyväskylän keskustassa.  Jep, ollaanko sitä taas oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Sitten baanalle kohti Ranuaa.

Maisema koostui pääsääntöisesti avosoista, rämeistä, metsäsaarekkeita. Liikennettä oli verrattain vähän. Ei huoltoasemia, ei kahvipaikkoja, muutamia taloja harvakseltaan. Vastatuulta kyllä, sadetta kyllä. Olo oli melko harmaa kun saavuimme Ranuan rajalle p-paikalle. Pieni katos, jonka vieressä kaksi puolalaista asuntoautoa. Siinä oli polskeilla ihmeteltävää kun kaksi litimärkää kumikamelikuskia karauttaa paikalle naamat nurinpäin. Kokkaa sapuskat trangialla, syö, tiskaa ja lähtee takaisin tien päälle samassa ajassa kun he ehtivät syömään autoissa lämpimässä. Eläessäni ei ole kananuudeli maistunut niin hyvällä(eikä tule maistumaankaan) kun sillä p-paikalle. Tarjosivathan he kuumaa vettä mutta ei otettu. Supisuomalainen mielenlaatu vaati pysymään lujana: Ei tartte auttaa!

Lopulta päivän uurastus palkittiin ja saavuimme Ranualle. Kaupassa törmäsimme ensimmäiseen ulkomaiseen pyöräilijään, joka oli ajenut Norjan halki Nordkappiin ja ottanut sieltä bussin Rovaniemelle. Nyt menossa alas Helsinkiin. Kauppareissun aikana pyöränio lopen uupuneena oli käynyt kyljelleen kaupan pihalle. Sivupeillistä lohkesi kulma mutta toimii edelleen. Siistilta leirintäalueelta otimme pienen mökin, joka oli jo mallia 2000-luku. Perusmökki, ilman sen suurempia varusteluja. Saunaan ja sen jälkeen elpymään. Seuraava päivä olisi lepopäivä ja tarkoitus olis käydä Ranuan eläintarhassa kun viime kerrasta on vierähtänyt kohta 20 vuotta.


©2017 Törhösen harharetket - Matkakertomuksia pidemmistä ja lyhyemmistä retkistä polkupyörällä Suomessa ja muualla. - suntuubi.com